Palaa Lappomania.fi alkuun

Äyvästyksiä:

Itälappilaiset kutsuvat minua läänin äyvästäjäksi, koska kirjoitan saman nimistä palstaa Koillis-Lappi -lehteen. Sana kuvaa tyhjentävästi itälappilaista mielenlaatuani ja kirjoitustyyliäni.
Äyvästäjä jurnuttaa, piruilee ja laukoo yllättäviä, usein havukka-ahomaisia arvioita elämän menosta. Äyvästäjä makustelee sanojaan ja nauttii onnistuessaan ilmaisemaan ajatuksensa monimerkityksellisesti. Äyvästäjä rakastaa huumoria. Tosikoksi häntä ei saa nokasta vääntämälläkään.
Äyvästäjä pohtii vakavasti Lapin tulevaisuutta, vaikka asettuu poikkiteloin valtavirtaa vasten ja rakentaa laajaa talebaani-hallinnon vastaista liittoutumaa.

Kirjoita päiväkirjaa

Näytetään viestit 1 - 10 uusimmasta vanhimpaan.

Päivämäärä: 19.12.2009 09:57
Viesti:
En syö kärsivää lihaa

Katsoin ministeriä, joka selitteli surkeasti sikaskandaalia, että emme me... Häntä huolestutti vain tehotuottajan maine ja myyntiluvut. Pieninkään ilme ei kertonut myötätunnosta kärsivää eläintä kohtaan.

Sallan mummo kasvatti vasikoita ja lehmiä. Hän puheli niille kuin lapsille, harjasi ja hemmotteli. Kun sitten tuli 1960-luvun pientilan pakko viedä osa karjasta autoon, mummo käveli "piilin" perässä pitkään, itki ja hyvästeli.

Kaksi vuosikymmentä myöhemmin televisio esitti dokumentin Euroopan karjankuljetuksista. Elokuva vaikutti syvemmin kuin vegaanien vuosien propaganda ja teki minusta melkein kasvissyöjän. Teholiha alkoi maistua katkeralta.

Sitten tulivat hullunlehmän tauti, dioksiiniskandaali, salmonella-kanat, listeriahysteria, hormoniliha, antibioottien ylijäämät ja nyt kärsivät sikaraukat. Ja kaikki vain tehotalouden ja ahneuden vuoksi.



Päivämäärä: 03.12.2009 10:12
Viesti:
Postiluukkuni rämähti eilen niin pahanenteisesti, että päättelin kirjeenvaihtoni perintätoimiston huonopalkkaisten tyttöjen kanssa jatkuvan.

Kävin äsken työmatkoilla etelässä ja pohjoisessa. Arvelin rahapulassa, etteivät erääntyneet laskut karkaa sillä välin minnekään vaan odottelevat noususuhdannetta.

Nykyään suosittelevat valohoitoa syysmasennukseen ja viime viikolla jopa matalapaineeseen. Kokeilin viikon ajan mutta laskupino ei ohentunut yhtään ja pari uutta karhukirjettä rämähti luukusta.

Poimin eteläsuomalaisen kuppausfirman uhkauskirjeen. Lapin Kansa ja Helsingin Sanomat olivat irtisanoneet suhteeni kirjoitettuun sanaan ja palkanneet kalliin ammattiuhkailijan vahvistamaan tuomion.

Helsingin Sanomien liiketoimintayksikkö vaati minulta 12 euroa ja lisäksi yli 40 euroa perintätoimistolle. Kohtuuton ero kannattavuudessa. Hesarin satapäinen toimitus kerää uutisia ympäri maailmaa ja tyydyttää kuukauden ajan muutamanlaisen äyvästäjän uutisnälkää ja perii vain 12 euroa. Perintätoimiston huonopalkkainen toimistotipu lähettää yhden ainoan kirjeen ja perii siitä 40 euroa. Vaihtakaa Herramme tähden Te hyvä Helsingin Sanomat liiketoimintasuunnitelmaa.

Lapin Kansa uhkaili minua myös tulevaisuuden lehtilaskuista. Arveli kai, ettei se kuitenkaan maksa, ainakaan ajoissa. Lapin kansa vaati maksamattomista lehdistä 20 euroa ja tulevista lehdistä 50, siis niistä, joita en ollut vielä saanut ja joita ei edes ole painettu.

Kuinka näin on päässyt käymään? Minuahan voitaisiin uhkailla perimätoimiston kirjeellä myös Kanarian matkasta ja stereoista, joita ensi vuonna ehkä haaveilen ostaa.

Toisessa perintätoimiston kirjeessä luki, että välttääksenne pahempia seurauksia, maksakaa kiireesti. Hetken kävi mielessä, että kirjoitan kirjeen toimiston tytöille: "Jään odottelemaan pahempia seurauksia. Ystävällisesti Tapani Niemi, äyvästäjä Itä-Lapista."

Soitin sen sijaan Lapin Kansaan ja sanoin kaikki tilaukseni irti vuosiksi eteenpäin. Syy: minua ei uhkailla eikä varsinkaan teoista, joita en ole vielä tehnyt.

Seuraavaksi kirjoitan Helsingin Sanomiin, että olen lukenut päivittäin lehteänne yli 30 vuoden ajan ja tilannutkin lehteä pari vuosikymmentä säännöllisesti. Nyt se loppui. Tuskin edes huomaavat mutta minä huomaan.

Kolmeen viikkoon en ole Hesaria lukenut ja vieläkään vieroitusoireet eivät ole ilmaantuneet. Televisionkin heitin kierrätykseen. Lupavirasto ryökäle uhkaili myös tulevista katsomattomista ohjelmista.

On muuten hiljaista.

Päivämäärä: 18.11.2009 11:25
Viesti:
Palasin linjoille. Päätin pari vuotta sitten, että alan vihdoin kirjoittaa blogia mutta jäi haaveeksi, niin kuin moni asia keski-ikäisen teinin elämässä. Blogeja kirjoittaa niin moni ja harva niitä jaksaa lukea. Mutta sitten eräänä päivänä alkoi harmittaa, miksen kirjoita päiväkirjaa, johon voisin kirjata päivän pikku tapahtumia, ärtymisiä ja äyvästyksiä. Kirjaanhan niitä nytkin, ja olen tehnyt sitä vuosikymmeniä. Laatikot ovat täynnä lappusia, suttuisia ja rypistyneitä, samoin puhelimen tiedostot,...kaikkialla on pieniä muistioita, joista ei pirukaan ota selvää. Ja vain harvoin niitä voi hyödyntää artikkeleissa ja jutuissa, joihin pikku tarinoita tarvitsisin. Ehkä blogi on nykyaikainen ratkaisu ongelmaan. Saisi nähdä osallistunko tällä haaveella Aikomisen maailmanmestaruuskilpailuihin ensi vuonna.

Päivämäärä: 26.11.2007 11:44
Viesti:
Sain nämä kotisivut jo kauan sitten tilattua mutta samaan aikaan minulle tarjottiin pariksi vuodeksi koulutushommia omalta alaltani eli mediasta. Niinpä uusi työ vei kaiken energian ja kotisivut jäivät keskeneräisiksi. Nyt olen kuitenkin päättänyt saada ne valmiiksi ja paljon olemme tehneet uusia sivuja, jotka avaan joulukuun aikana 2007.

 

Palaa Lappomania.fi alkuun