|
Päättäjät
suhtautuvat ristiriitaisesti Vuotoksen matkailupuistoon
”Vuotoksen
kansallispuistolla yritetään pelkästään
estää altaan rakentaminen. Se on niin tyhmä perustelu,
etten missään oloissa tule kannattamaan hanketta. Yhtä
hyvin voisit alkaa kehittää hiljaisuusmatkailua
Kärväsvaaran kaivokuiluun. Nykyisiinkään
kansallispuistoihin ei tahdo löytyä rahaa
ylläpitämiseen ja näyttelyiden kehittämiseen.
Miksi tuoda lisää kilpailijoita?” Lapinliiton
puheenjohtaja Timo E. Korva sanoo.
”Vuotos
nousee uuteen käsittelyyn, kun vesilakia uudistetaan. Sen
jälkeen mitataan poliittiset valtasuhteet. Mitä
tällainen Vuotoksen altaan järjetön vastustaminen on
saanut aikaan? Väite, että Itä-Lapin matkailu olisi
Vuotoksen luontoarvojen varassa, on täyttä
hölynpölyä. Alueen luonnossa ei ole ainutlaatuisia
luontoarvoja vaan samanlaisia jänkiä on kaikkialla.”
Lopuksi Timo
E. Korva sanoo yllättäen, että hänelle on
yhdentekevää, miten Vuotokselle käy. Hän
kuitenkin toteaa, että nykyinen hallitus antoi
luontofundamentalismille järjettömän
vääntöoikeuden. ”Vuotoksesta on tehty valtakunnan
politiikan kestohyödyke. Siksi asiaa ei kyetä
ratkaisemaan.”
Lapinliiton
edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo ei
myöskään innostu. ”Tehometsätalous on
aurannut, ojittanut ja rakentanut metsäautoteitä
Pelkosenniemen yläpuolelle. Vain märkä jänkä
on jäänyt käsittelemättä. Se on
tyypillistä metsätalousaluetta, eikä siinä ole
aineksia kansallispuistoksi. Mutta sieltä pohjoiseen sijaitsee
hienoja aapasoita ja tuntureita, jotka sopivat puistoksi. Ihmettelen,
ettei Luiron suoluontoa ole jo rauhoitettu.”
Ylitalon
mielestä oikeuslaitos ja EU keksivät koko ajan keinoja
Vuotoksen altaan hautaamiseen mutta hän ei lannistu. Hän on
ennen perustellut hanketta työllisyydellä, kalataloudella,
matkailulla, kiinteistöveroilla ja kerrannaisvaikutuksilla ja
nyt ilmaston lämpenemisellä, uusiutuvalla energialla ja
tulvasuojelulla. Viime vuonna hän oivalsi, että Vuotoksen
altaasta saa helposti Naturajärven. Kun poistaa sanasta
tekojärvi ensimmäisen kirjaimen pois, tulee Ekojärvi.
”Vain
kolmaskymmenes osa suomalaisista asuu alueella, joka kattaa
kolmasosan koko maan pinta-alasta. Kaivokset ja altaat mahtuvat
tänne kuten luonnonrauhaa etsivät turisti. Vuotoksen altaan
imussa voisimme kehittää Kemijärveäkin”,
Ylitalo sanoo. Mutta hän ei vastaa, miksei Kemijärveä
voi kehittää nyt? Miksi Vuotoksen alueen suomuta ja kuntta
pitää päästää Kemijärveen ennen
kuin siitä voidaan kehittää kala- ja matkailuparatiisi?
Pelkosenniemeläiset
vaativat ratkaisua
Pelkosenniemen
kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Nyman kannattaa
varauksetta Vuotoksen kansallispuistoa. ”Valtio ei ole pystynyt
turvaamaan Vuotoksen alueen luontoarvoja kuten Natura-alueen
käsittelyssä ja lintudirektiivissä on
säädetty. Puisto onnistui siinä paremmin. Veimme juuri
tuolle alueelle 60 telkän ja uivelon pönttöä. Nyt
voisimme myös palauttaa alkuperäisen majavan Suomen sodan
200 vuotisjuhlan kunniaksi.”
”Lapin
luontoa ja kulttuuria on tuhottu tehokkaasti 50 vuotta. Maat on
myllätty, vanhat polut ja pitkospuureitit tuhottu,
talvikylät ja muinaismuistot myllerretty, asuinkentät
aurattu, pienvesistöt ja vaelluskalakannat saatu sukupuuton
partaalle. Nyt metsätalouden merkitys vähenee Lapissa.
Samalla luonnon, viihtyisän elinympäristön ja
kulttuurin merkitys kasvavat. Kansallispuisto tarjoaa oivan
tilaisuuden menneisyyden virheiden ja traumojen korjaamiseen.
Perinteiset luontoon nojaavat elinkeinot pääsevät
kehittymään. Kun ihminen voi päättää
omasta elämästään, omanarvontunto ja identiteetti
vahvistuvat. Siitä hyötyy koko yhteisö.”
Pelkosenniemen
kunnanjohtaja Erkki Parkkinen vaatii, että Vuotos on
rakennettava tai rauhoitettava ikiajoiksi. Kunta ja asukkaat
eivät voi elää ikuisesti epävarmassa
välitilassa, kun poliitikot leikkivät vuodesta toiseen
Vuotos-jojolla.
”Vuotoksen
kansallispuisto tukisi matkailua, joka on alueen suurin ja kasvavin
elinkeino. Se tarjoaa tulevaisuudessa toimeentuloa sekä
lisäsärvintä monin eri tavoin. Allas ja voimalaitos
tarjoaisivat työtä ja hyvinvointia rakentamisen aikana
sekä jatkuvia kiinteistöverotuloja kunnalle. Viisas keksii
ratkaisun kysymykseen, miten Vuotoksen allas vaikuttaa alueen
matkailun imagoon.”
Parkkinen
ehdottaakin ensimmäistä askelta. Kävi Vuotoksella
miten tahansa, ”Pelkosenniemi ja vuosikymmenten taistelu
ansaitsevat Vuotos-museon. Tämä on vähintä
mitä pitää heti tehdä alueen, ihmisten, historian
tallentamisen ja matkailun hyväksi. Tästä
hyvänä esimerkkinä on Alta-museo
Pohjois-Norjassa”, Parkkinen sanoo. |
