Untitled

Lappomania.fi - Vuotos-Kemihaara alkuun -

Päättäjät suhtautuvat ristiriitaisesti Vuotoksen matkailupuistoon

”Vuotoksen kansallispuistolla yritetään pelkästään estää altaan rakentaminen. Se on niin tyhmä perustelu, etten missään oloissa tule kannattamaan hanketta. Yhtä hyvin voisit alkaa kehittää hiljaisuusmatkailua Kärväsvaaran kaivokuiluun. Nykyisiinkään kansallispuistoihin ei tahdo löytyä rahaa ylläpitämiseen ja näyttelyiden kehittämiseen. Miksi tuoda lisää kilpailijoita?” Lapinliiton puheenjohtaja Timo E. Korva sanoo.

”Vuotos nousee uuteen käsittelyyn, kun vesilakia uudistetaan. Sen jälkeen mitataan poliittiset valtasuhteet. Mitä tällainen Vuotoksen altaan järjetön vastustaminen on saanut aikaan? Väite, että Itä-Lapin matkailu olisi Vuotoksen luontoarvojen varassa, on täyttä hölynpölyä. Alueen luonnossa ei ole ainutlaatuisia luontoarvoja vaan samanlaisia jänkiä on kaikkialla.”

Lopuksi Timo E. Korva sanoo yllättäen, että hänelle on yhdentekevää, miten Vuotokselle käy. Hän kuitenkin toteaa, että nykyinen hallitus antoi luontofundamentalismille järjettömän vääntöoikeuden. ”Vuotoksesta on tehty valtakunnan politiikan kestohyödyke. Siksi asiaa ei kyetä ratkaisemaan.”

Lapinliiton edunvalvontapäällikkö Jaakko Ylitalo ei myöskään innostu. ”Tehometsätalous on aurannut, ojittanut ja rakentanut metsäautoteitä Pelkosenniemen yläpuolelle. Vain märkä jänkä on jäänyt käsittelemättä. Se on tyypillistä metsätalousaluetta, eikä siinä ole aineksia kansallispuistoksi. Mutta sieltä pohjoiseen sijaitsee hienoja aapasoita ja tuntureita, jotka sopivat puistoksi. Ihmettelen, ettei Luiron suoluontoa ole jo rauhoitettu.”

Ylitalon mielestä oikeuslaitos ja EU keksivät koko ajan keinoja Vuotoksen altaan hautaamiseen mutta hän ei lannistu. Hän on ennen perustellut hanketta työllisyydellä, kalataloudella, matkailulla, kiinteistöveroilla ja kerrannaisvaikutuksilla ja nyt ilmaston lämpenemisellä, uusiutuvalla energialla ja tulvasuojelulla. Viime vuonna hän oivalsi, että Vuotoksen altaasta saa helposti Naturajärven. Kun poistaa sanasta tekojärvi ensimmäisen kirjaimen pois, tulee Ekojärvi.

”Vain kolmaskymmenes osa suomalaisista asuu alueella, joka kattaa kolmasosan koko maan pinta-alasta. Kaivokset ja altaat mahtuvat tänne kuten luonnonrauhaa etsivät turisti. Vuotoksen altaan imussa voisimme kehittää Kemijärveäkin”, Ylitalo sanoo. Mutta hän ei vastaa, miksei Kemijärveä voi kehittää nyt? Miksi Vuotoksen alueen suomuta ja kuntta pitää päästää Kemijärveen ennen kuin siitä voidaan kehittää kala- ja matkailuparatiisi?

Pelkosenniemeläiset vaativat ratkaisua

Pelkosenniemen kunnanvaltuuston puheenjohtaja Pekka Nyman kannattaa varauksetta Vuotoksen kansallispuistoa. ”Valtio ei ole pystynyt turvaamaan Vuotoksen alueen luontoarvoja kuten Natura-alueen käsittelyssä ja lintudirektiivissä on säädetty. Puisto onnistui siinä paremmin. Veimme juuri tuolle alueelle 60 telkän ja uivelon pönttöä. Nyt voisimme myös palauttaa alkuperäisen majavan Suomen sodan 200 vuotisjuhlan kunniaksi.”

”Lapin luontoa ja kulttuuria on tuhottu tehokkaasti 50 vuotta. Maat on myllätty, vanhat polut ja pitkospuureitit tuhottu, talvikylät ja muinaismuistot myllerretty, asuinkentät aurattu, pienvesistöt ja vaelluskalakannat saatu sukupuuton partaalle. Nyt metsätalouden merkitys vähenee Lapissa. Samalla luonnon, viihtyisän elinympäristön ja kulttuurin merkitys kasvavat. Kansallispuisto tarjoaa oivan tilaisuuden menneisyyden virheiden ja traumojen korjaamiseen. Perinteiset luontoon nojaavat elinkeinot pääsevät kehittymään. Kun ihminen voi päättää omasta elämästään, omanarvontunto ja identiteetti vahvistuvat. Siitä hyötyy koko yhteisö.”

Pelkosenniemen kunnanjohtaja Erkki Parkkinen vaatii, että Vuotos on rakennettava tai rauhoitettava ikiajoiksi. Kunta ja asukkaat eivät voi elää ikuisesti epävarmassa välitilassa, kun poliitikot leikkivät vuodesta toiseen Vuotos-jojolla.

”Vuotoksen kansallispuisto tukisi matkailua, joka on alueen suurin ja kasvavin elinkeino. Se tarjoaa tulevaisuudessa toimeentuloa sekä lisäsärvintä monin eri tavoin. Allas ja voimalaitos tarjoaisivat työtä ja hyvinvointia rakentamisen aikana sekä jatkuvia kiinteistöverotuloja kunnalle. Viisas keksii ratkaisun kysymykseen, miten Vuotoksen allas vaikuttaa alueen matkailun imagoon.”

Parkkinen ehdottaakin ensimmäistä askelta. Kävi Vuotoksella miten tahansa, ”Pelkosenniemi ja vuosikymmenten taistelu ansaitsevat Vuotos-museon. Tämä on vähintä mitä pitää heti tehdä alueen, ihmisten, historian tallentamisen ja matkailun hyväksi. Tästä hyvänä esimerkkinä on Alta-museo Pohjois-Norjassa”, Parkkinen sanoo.

alkuun